Laaja-alaisen osaamisen arviointi

Olen jo pitkään miettinyt, miten opettaja ja oppilas pystyvät osoittamaan oppilaan edistymistä laaja-alaisessa osaamisessa: Miten oppilas arvioi omaa osaamistaan ja miten opettaja tiedostaa oppilaan edistymisen ja oppimisen? Laaja-alaisella (L) osaamisella tarkoitetaan vieressä olevan kuvion mukaista osaamista.

Uudessa opetussuunnitelmassa jokaisen oppiaineen jokaiseen tavoitteeseen on lisätty joitakin laaja-alaisen osaamisen tavoitteita (L1, L2, L3 jne.), joten ne liittyvät tällä tavoin luontevasti oppiaineen eri tavoitteisiin. Tarkoitus ei siis ole, että opettaja alkaisi opettaa laaja-alaisen osaamisen tavoitteita erikseen, vaan ne sisältyvät luontevasti oppiaineiden opetukseen. Kuulostaa yksinkertaiselta, eikö? Käytännössä tämä ei olekaan sitten ihan näin yksinkertaista, ei ainakaan noiden taitojen osaamisen arviointi.

Opetussuunnitelman mukaan ”oppilas tarvitsee tietoa myös edistymisestään oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa”. Tämä siis tarkoittaisi käytännössä sitä, että opettajan tulisi jotenkin osata arvioida myös oppilaan laaja-alaisen osaamisen edistymistä ja antaa tästä palautetta oppilaalle. Uskon, että yleisellä tasolla opettaja pystyykin antamaan suullisesti jotakin palautetta yllä olevan kuvion jokaisesta lohkosta. Minua kuitenkin kiinnostaa se, miten opettaja saisi arvioinnilleen ja palautteelleen jotakin konkreettista tietoa oppilaan edistymisestä ja voisi näin perustaa arvionsa johonkin muuhun kuin niin sanottuun mutu-tuntumaan.

Olen erityisen kiinnostanut siitä, miten oppilaan itsearviointi eri oppiaineiden tavoitteissa voitaisiin kuvata niin, että siinä samalla luotaisiin jotakin yhteenvetoa laaja-alaisesta osaamisesta. Niinpä aloin pohtia asiaa tarkemmin: Jos oppilas arvioi oppiaineen tavoitteiden perusteella omaa osaamistaan ja edistymistään, hän samalla tulee arvioineensa myös laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueita, koska jokaiseen oppiaineen tavoitteeseen liittyy eri laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Voisin siis luoda jonkinlaisen sähköisen itsearviointitaulukon, johon oppilas kirjaisi omat arvionsa oppiaineen tavoitteiden osaamisestaan/kehittymisestään ja tästä taulukosta saataiisin johdettua suoraan kyseisen oppiaineen laaja-alaisen osaamisen kehittyminen. Tätä aikani pohdittuani lähdin testaamaan ajatustani.

Loin aluksi esimerkinomaisesti 5. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden tavoitteista taulukon, jossa eri tavoitteet on allekkain ja näkyvissä on myös jokaiseen tavoitteeseen kuuluvat laaja-alaisen osaamisen ”ällät”. Lisäsin taulukkoon myös oppilaan tekemään itsearviointia varten pisteet 0-3 ja niille sanat, jotka sopivat jokaisen tavoitteen virkkeen kanssa. Lopuksi lisäsin taulukkoon oppilaan tekemää itsearviointia varten kaksi saraketta eri arviointikertoja varten. Sarakkeita voi olla lukuvuoden ajaksi enemmänkin, mutta tässä testauksessani kaksi riittää tähän testaukseen. Liitän tähän alle pienen osan kyseisestä taulukosta, jolloin ajatukseni selviää myös kuvan muodossa.

Kuten kuvasta näkyy, lisäsin muutaman tavoitteen perään opettajalle ja oppilaalle muistutukseksi, että tavoitteeseen kuuluu tieto- ja viestintäteknologian (L5) osaaminen. Ilman tuota lisäystä oppilas saattaisi arvioida osaamisensa hyväksi, vaikka ei olisi hyödyntänyt lainkaan tieto- ja viestintäteknologiaa. Tästä on esimerkkinä tavoite 5, jossa oppilas voisi ajatella lukevansa sujuvansa eri tekstejä kirjasta tai papereista, mutta helposti unohtaisi, että tähän kohtaan kuuluvat myös kaikki verkkomateriaalit ja sitä kautta myös tvt-taitojen hyödyntäminen.

Merkitsin tarkoituksella arviointiasteikoksi 0-3, sillä sitä on hankalaa muuttaa suoraan numeerisiksi arvosanoiksi – ellei nyt ajattele asteikkoa 4-6-8-10, jolloin asteikko olisi hyvin suppea. Minusta kuitenkin numeeriseksi tuon asteikon muuttaminen ei ole nyt tarpeen, koska kaikkea tekemistä ei ole järkevää muuttaa arvosanaksi (esim. kuvan kohta T3 Osallistun draamaharjoituksiin).

Yllä oleva taulukko ei kuitenkaan vielä selvitä sitä laaja-alaista osaamista, mitä lähdin tuolla tavoittelemaan. Niinpä tuosta taulukosta päätin johtaa vielä toisen taulukon, josta selviäisi tarkemmin oppilaan itsearviointi laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueissa. Alla oleva kuva on esimerkkinä tekemästäni taulukosta.

Taulukkoon luvut tulevat suoraan oppilaan tekemästä itsearviointitaulukosta, sillä olen johtanut soluihin kaikki 5. luokan äidinkielen tavoitteet oikeaan laaja-alaisen osaamisen kohtaan. Tämä tarkoittaa sitä, että merkitsin ensiksi nollaksi taulukkoon kaikki T1-kohtaan kuuluvat ”ällät”: L1, L2 ja L7. Saman tein jokaisen tavoitteen kohdalla. Tämän jälkeen liitin jokaisen nollan kaavaksi, joka ottaa tietonsa oppilaan itsearviointipisteestä. Koska T1-kohtaan liittyy kaksi eri riviä ja oppilas arvioi näin olleen kahdessa eri solussa osaamistaan, laaja-alaisen osaamisen taulukkoon tulee yhdistää molemmat oppilaan kirjaamat solut. Tämä on siis kaavaeditorin kanssa touhuamista, mutta ei niin hankalaa kuin aluksi voisi kuvitella. En kuitenkaan selosta nyt enempää noiden kaavojen luontia, sillä tärkeämpää on se, mitä taulukko loppujen lopuksi kertoo.

Kun oppilas on arvioinut lukuvuoden aikana kaikki äidinkielen tavoitteet, laaja-alaiseen taulukkoon on muodostunut yhteensä-sarakkeeseen tiedot oppilaan itselleen antamistaan yhteispistemääristä. Maksimi-sarakkeessa on tieto siitä, kuinka paljon oppilas olisi voinut pisteitä saada jokaisesta ”ällästä”. Tuon luvun olen laskenut valmiiksi taulukkoon, samoin kuin prosetuaalisen kaavan: paljonko prosentuaalisesti oppilaan yhteispistemäärä on tämän oppiaineen kunkin ”ällän” maksimista. Kun siis kaikki on tehty, oppilas ja opettaja näkevät, kuinka oppilas on omasta mielestään edistynyt tässä tapauksessa 5. luokan äidinkielen laaja-alaisissa tavoitteissa.

Tämä on nyt vain yksi esimerkki siitä, kuinka voisi konkretisoida oppilaan laaja-alaisen osaamisen kehittymistä oppilaan itsearvioinnin pohjalta. Oppilaan itsearviointitaulukkoa voisi kehittää vielä niin, että opettajakin voisi halutessaan arvioida oppilaan osaamista, jolloin opettajan antamat arviot koostettaisiin omaan laaja-alaisen osaamisen yhteenvetotaulukkoon. Samoin arviointikertoja voi olla useampia ja niistä tulisi jokaisesta oma taulukko ja loppujen lopuksi näistä kaikista saisi johdettua sitten yhden yhteisen yhteenvedon. Samoin ajatusta voisi kehittää vielä niinkin, että jokaisen eri oppiaineen taulukot kokoaisivat tiedot yhteen taulukkoon, jolloin oppilas ja opettaja näkisivät koko lukuvuoden tilanteen yhdestä taulukosta. Nämä siis ovat vain omia jatkokehitelmiäni siitä, miten tällaista systeemiä voisi viedä eteenpäin.

Muutamille opettajille olen jakanut tuon taulukkomallini ja odotan innokkaasti heidän kehittämisideoitaan. En siis väitä, että malli on tarpeeksi hyvä juuri tuollaisena, vaan olen valmis jatkamaan tämän aiheen parissa vielä myöhemminkin. Opettajien arjen arviointityön helpottaminen on kuitenkin tavoitteeni, joten jos joku hyötyy tällaisesta, haluan tarjota hänelle sen ilon.

Tuota itsearviointitaulukkoa aion vielä jalostaa eteenpäin, sillä sain yhdeltä opettajalta toiveen, miten taulukosta saisi kehitettyä työkalun myös oppiaineiden suunnittelua varten. Tuota testaan seuraavaksi, ja siitä sitten tarkemmin ehkä seuraavassa tekstissäni.

Mitä opettaja tietää oppilaan laaja-alaisen osaamisen kehittymisestä?

Koulun toimintakulttuurin kehittäminen on aihe, josta olen erityisen kiinnostunut. Siinä minua kiehtoo erityisesti yhteinen toiminta-ajatus, yhdessä suunnittelu, yhdessä tekeminen ja yhdessä onnistuminen. Viime viikkojen aikana olen käynyt monia keskusteluja siitä, miten oppilaat ymmärtävät ja tiedostavat erilaiset projektit ja miten näitä projekteja ylipäänsä koulussa toteutetaan.

Uuden opetussuunnitelman mukaan koulussa jokaisen oppilaan tulisi osallistua vähintään yhteen monialaiseen oppimiskokonaisuuteen lukuvuoden aikana. Nämä kokonaisuudet voidaan rakentaa melko vapaasti ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset painotukset tai muut kuntakohtaisen opetussuunnitelman edellyttävät raamit. Kun erilaisia kokonaisuuksia rakennetaan, on niissä mukana oppiaineiden tavoitteita, joihin sisältyy myös laaja-alaisen osaamisen sisältöjä. Itseäni näissä oppimiskokonaisuuksien toteutuksissa kiinnostaa saada vastaus kahteen kysymykseen: 1) Kuinka oppilaat tiedostavat sen, mitä oli tarkoitus oppia? 2) Miten oppilaat itse sekä opettajat tiedostavat oppilaan laaja-alaisen osaamisen kehittymisen?

Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat usein hyvin suunniteltuja ja toteutettuja, mutta toisinaan nousee esiin se, miten oppilaat sisäistävät projektien annin. Missä tahansa projektissa loppupohdinta ja arviointi ovat yhtä tärkeitä kuin alussa tehty suunnittelukin. Toisinaan kuitenkin lopussa käytävä keskustelu onnistumisista ja mahdollisista kehitettävistä toimista saattaa jäädä hyvin nopeasti toteutetuksi. Tällöin vaarana on se, että oppilaille ei jääkään mieleen sitä, mikä projektissa oli tarkoitus ja mitä oppiaineiden tavoitteita työhön kuului. Toki Suomessa on varmasti kouluja, joissa nämä hoidetaan malliikkaasti. Haluan kuitenkin nostaa asian esiin, jotta tärkeä asia ei unohdu. Välillä kun me aikuiset nimittäin pidämme liian itsestäänselvyytenä sitä, että oppilaat kyllä tietävät ja ymmärtävät, mitä missäkin projektissa on ollut tarkoitus. Ymmärtävätkö he sittenkään niin kuin me olemme ajatelleet tai jos ymmärtävät, mitä he käytännössä oppivat?

Jokaisen vuosiluokan jokaiseen oppiaineeseen kuuluu vaihteleva määrä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Lähdin liikkeelle ajatuksesta, että selventäisin näitä tavoitteita opettajille niin, että tavoitteet varmasti nousisivat sieltä selkeästi esiin arkeen ja opettaja pystyisi kertomaan, miten oppilas on näissä tavoitteissa kehittynyt. Aluksi ajattelin, että haluan tarjota opettajille arjen työn tueksi yhteenvedon jokaisesta laaja-alaisen osaamisen asioista vuosiluokkakohtaisesti. Siinä vaiheessa suunnittelin toteuttaa tämän niin, että jokaisesta laaja-alaisen osaamisen osa-alueesta koottaisiin selkeät konkreettiset ja arvioitavissa olevat tavoitteet vuosiluokittain. Kehittelin suunnitelmaani vielä niin, että oppilas voisi arvioida lukuvuoden alussa näiden tavoitteiden lähtötilannettaan sekä lukuvuoden kuluessa kehittymistään ja lukuvuoden lopussa tavoitteisiin pääsemistään. Arviointi voisi tapahtua erilaisilla asteikoilla, mutta yksi voisi olla esimerkiksi osaan – osaan hieman -olen harjoitellut, mutta en vielä osaa – en vielä osaa, joten tarvitsen vielä harjoittelua. Kun oppilas olisi arvioinut jokaisen laaja-alaisen osaamisen, voisi opettaja merkitä myös omat arvionsa. Näitä arviointitietoja voisi sitten käyttää apuna arviointikeskusteluissa ja oppiaineiden tavoitteisiin pääsemisen arvioinnissa.

Mikään suunnitelma ei kuitenkaan toteudu noin vain, ellei sitä jotenkin testaa käytännössä. Niinpä aloin koota esimerkinomaisesti 3. luokan eri oppiaineiden tavoitteista ensimmäiseen laaja-alaisen osaamiseen ”Ajatteluun ja oppimaan oppimiseen”  kuuluvia tavoitteita. Listasta tuli melkoisen pitkä, mikä ei tosin yllättänyt, sillä onhan oppilaan oma ajattelu hyvin tärkeää jokaisessa oppiaineessa. Hylkäsin kuitenkin ensimmäisen ajatukseni koota jokaisesta laaja-alaisesta oma lista joka vuosiluokalle, vaikkakin se voisi jollakin tavalla palvella opettajan arkea. Toivoin tuossa vaiheessa, että luokanopettaja olisi itse tehnyt tuon, jotta näkisi, kuinka paljon esimerkiksi tuota ensimmäisen laaja-alaisen osaamisen tavoitteita oppiaineisiin liittyy.

Päädyin lopulta siihen, että taidan kuitenkin koota listaa jostakin toisesta laaja-alaisesta, sillä esimerkiksi L5 Tieto- ja viestintäteknologian osaamisen listaus voisi paremmin palvella opettajia. Tavoitteeni on kuitenkin se, että opettaja hyötyy listauksesta ja saa sen käyttöön arjessa, eikä vain se, että tiedot listataan muuten vain. Niinpä päätin, että L5 on se, mistä nyt lähdetään liikkeelle. Tuo listaus helpottaisi opettajia siksi, että he tietäisivät, mitä tvt-asioita kyseisellä vuosiluokalla tulisi oppia. Tuota listaa voisi hyödyntää myös oppilaiden lähtötilanteen ja kehittymisen arvioinnissa. Tätä ajatusta jään kuitenkin vielä kehittelemään lisää, vaikka joku opettaja tuosta ajatuksesta jo innostuikin, kun hänelle siitä kerroin.

En tyydy kuitenkaan vain yllä olevan systeemin kehittelyyn, vaan vein ajatustani vielä astetta pidemmälle. Edelleen ajatuksenani on auttaa opettajia uuden opetussuunnitelman parissa ja erityisesti oppiaineiden tavoitteiden ja laaja-alaisen osaamisen kehittymisen arvioinnissa. Visioni on se, että nuo kaksi asiaa tulisi yhdistää luontevasti arjen koulutyöhön niin, etteivät ne olisi irrallaan toisistaan. Tuota olen nyt työstänyt eteenpäin, mutta siitä sitten tarkemmin seuraavassa tekstissäni.