Haluan tällä kirjoituksella avata sitä, mitä kehittämisprojekteja meidän kaupunkimme perusopetuksessa on tällä hetkellä menossa. Kaikki kehittäminen ei ole sellaista, joka näkyisi heti opettajan arjessa, vaikka eteenpäin mennäänkin. Vaikutukset alkavat näkyä vasta siinä vaiheessa, kun kehittämistyössä on päästy siihen pisteeseen, että toiminta viedään arkeen toteutettavaksi.
Meillä vakiintuneet hankkeemme liittyvät Opetushallituksen valtionapuhankkeisiin, joita meillä on tutoropettajatoiminnassa ja koulutuksellisen tasa-arvon toiminnassa. Tuturopettajia on useita, joista yksi on keskittynyt enemmän varhennetun kielen tutoriksi ja muut enemmän koulun toimintakulttuurin ja opetussuunnitelman asioihin. Viimeksi mainittujen tutoreiden nimestä olemme jo muutama vuosi sitten poistaneet digi-alun, koska tutortoimintamme ei keskity vain digiin. Toki sitäkin apua tarjotaan, jos opettajat ja oppilaat sitä tarvitsevat. Digipuoleen olemme satsanneet lähinnä niin, että meillä yksi opettaja kiertää virtuaalilasien kanssa jokaisen koulun 6. luokassa opettamassa lasien käyttöä ja mahdollisuutta koulutyössä. Toinen opettaja taas kiertää jokaisessa koulussa opettamassa 5.-luokkalaisille robotiikkaa.
Koulutuksellisen tasa-arvohankkeen rahoilla meillä on Yhtenäiskoulussa menossa poissaoloihin puuttumisen teema. Tuossa pyrimme löytämään toimivat ratkaisut siihen, miten saamme selville poissaolojen syyt. Tällöin saisimme käyttöömme poissaoloprofiileja, joiden perusteella oppilasta ja hänen koulunkäyntiään pystytään tukemaan paremmin.
Poissaolohanke on jatkoa meillä pari vuotta sitten kehitellylle Pose-mallille (poissaolojen seuranta), jossa poissaolojen syntymistä pyritään ehkäisemään sosiaalisen nuorisotyön ja koulun yhteistyöllä. Lyhyesti sanottuna toiminta etenee seuraavasti: Kun oppilaalla alkaa olla selvittämättömiä poissaoloja, sosiaalinen nuorisotyö kutsuu oppilaan ja huoltajat keskusteluun erityisnuorisotyöntekijöiden kanssa. Heidän avullaan etsitään erilaisia ratkaisuja siihen, että oppilaan koulunkäynti ei keskeytyisi epäselviin poissaoloihin. Tärkeintä tuossa toiminnassa on muistaa sosiaalisen nuorisotyön rooli ennalta ehkäisevässä työssä. Tästä toiminnasta olemme saaneet muutamien oppilaiden kohdalla hyviä tuloksia.
Poissaoloihin liittyy myös meidän viime syksynä alkanut MindMe -koulu kuuluu kaikille -kehittämistyömme yhdessä Pesäpuun kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat Valteri, Opetushallitus ja VIP-verkosto. Olimmekin erittäin iloisia, että pääsimme TAYS-alueelta mukaan tähän kehittämistyöhön, jossa on meidän lisäksi neljä muuta kuntaa.
Tässä kehittämisessä pääpaino on koulua käymättömien sekä sijoitettujen lasten ja nuorten koulunkäynnissä. Kehitämme oman kaupunkimme prosesseja yhteistyössä kaupunkimme perusturvan sekä kaupungissamme olevien lastensuojelulaitosten henkilöstön kanssa.
Tähän kehittämistyöhön olen koonnut monialaisen kehittäjäryhmän, johon kuuluu sekä sivistysosastomme että perusturvan henkilöstöä. Ryhmään kuuluu muun muassa johtava sosiaalityöntekijä, oppilashuollon henkilöstöä, erityisnuorisotyöntekijä, kaupungin yhteinen vastaava erityisluokanopettaja sekä Yhtenäiskoululta rehtori, kouluyhteisöohjaaja, opinto-ohjaajaa ja erityisluokanopettaja, joka muutenkin on mukana koulunsa tasa-arvohankkeessa. Se, miksi pääpaino on nyt yhden koulun edustajissa, selittyy heillä olevasta poissaolohankkeesta, jolloin voimme yhdistää nämä kaksi projektia erinomaisesti.
MindMe-kehittämistyössä järjestetään kehittäjäryhmän tapaamisten lisäksi myös työpajoja, joihin kutsutaan osallistujia aiheen mukaan. Pääasia on kuitenkin se, ettei projekti jää vain koulupuolen projektiksi, vaan mukana on laajemmin kaupungin eri alojen työntekijöitä. Kehittämistyö hyödyttää siis koko kaupunkiamme.
Perusopetuksessa yksi kiinnostava kehittämistyömme on innokkaista aineenopettajista keräämäni ryhmä, joka pyrkii miettimään yläkoulun opetusta uudenlaisesta näkökulmasta. Olemme luoneet visiota, jota kohti haluamme mennä sekä miettineet eri ryhmissä toimintatapoja, joiden avulla tavoitteemme tulisi saavutettua.
Pyrimme luomaan opetussuunnitelman pohjalta sellaisia kokonaisuuksia, joiden opiskelu vähentää opetuksen pirstaleisuutta sekä toisi koulupäivään rauhallisuutta keskittyä isompaan kokonaisuuteen kerralla. Olemme pohtineet myös päivärytmiä ja sitä, ettei päivä pirstoituisi liikaa eri oppiaineiden tunneille, vaan pääpaino olisikin syventyä asiakokonaisuuksien oppimiseen.
Kokoamme myös ajatuksia siitä, mitä yhteisopettajuus yläkoulussa tarkoittaa unohtamatta sitä, että oppiainejakoinen opetus luo erilaisia esteitä. Kehittämisessä unohdamme rajat, jotta saisimme koottua sellaisen paketin, jonka avulla yläkoulua olisi järkevämpi luotsata tulevaisuudessa eteenpäin. Tästä kerron enemmän, kun pääsemme asioissa eteenpäin.
Tässä muutama asia, joita tällä hetkellä kehitämme. Nämä kaikki ovat sellaisia kehittämisprojekteja, jotka erityisesti innostavat itseäni. Luotan, että näiden avulla saamme paljon hyvää aikaiseksi meidän kaupunkimme lasten ja nuorten hyväksi. Monia muitakin projekteja on meillä meneillään, mutta tällä kerralla valitsin nämä hieman tarkempaan esittelyyn.
Linkki Pesäpuun MindMe – koulu kuuluu kaikille -verkkosivulle: https://pesapuu.fi/toiminta/koulun-ja-lastensuojelun-yhteistyo/mindme-koulu-kuuluu-kaikille/
Oppimisen ilo 